Lauantai-iltana myöhään saavuin takaisin kotiin saaresta ja lopullisesti tältä kesältä, tai no, päättärit on vielä ensi viikonloppuna, mutta työt on tältä erää ohi ja nyt pitäisi orientoitua opiskelemaan.
Asteikolla 1 -10 kiinnostaa ehkä 3:sen verran, mutta ei nyt oikein ole parempaakaan tekemistä tarjolla, joten kaipa sitä on kouluun mentävä.
Saaressa oli ehkä paras kesä ikinä, missään vaiheessa en laskenut päiviä töiden loppumiseen, osaltaan viihtymiseen vaikutti ehkä oman kullan löytyminen tuolta saaresta ; ) mutta muutenkin oli kaikki ihmiset aivan ihania ja vaikka väsymys kyllä painoi loppuvaiheessa kovasti, niin mukavaa oli.
Ensi kesästä ei nyt sitten tiedä, kun työharjoittelut alkaa, tavallaan saisin saarestakin harjoittelupaikan, mikä olisi kyllä aivan mahtavaa, mutta en tiedä sitten mitä mieltä opettajat ovat sen sopivuudesta.

Ajattelin ladata äsken kamerasta kesän kuvat, mutta eihän siellä mitään kuvia ollut! Kyllä minä muistan ainakin muutamia kuvia ottaneeni, mutta taisi sitten olla työpaikan kameralla...?
No, voin sitten vain kertoa, että possuja oli edellisten vuosien tapaan kaksi, ja työntekijöiden mukaan nimetty BC:ksi ja Panuksi, BC:llä oli ruskea "paita" ja Panu oli ihan tavallisen pinkki possu.
Tullessaan mahtuivat n.1m x 1,5m laatikkoon molemmat, lähtiessä olisi vissiin mahtunut ehkä puolikas possua, sen verran vauhdilla kaverit kasvoivat.
Lampaita oli kolme; musta, valkoinen ja harmaa, erittäin seurallisia ja rapsutuksen kipeitä kavereita olivat kaikki eläimet, eivätkä tainneet karatakkaan kummatkaan koko kesänä.
Ja sitten voitte kuvitella kauniita merimaisemia, raukeita saunailtoja, puisen Benkku-veneen ja iloisia ihmisiä nuotiolla :)

Huomenna kouluun, ja arvatkaa mitä; mun kasviossa ei ole ainuttakaan kasvia, aika noloa... :(
Nyt on sentään muutoin seesteisempi olo kuin keväällä, jolloin tuntui välillä, että kaikki kaatuu niskaan, eikä mistään tule mitään. Osittain tietysti tuo oma kulta vaikuttaa hyvään tuuleen (voi, sillehän pitää keksiä blogi-nimi...) vaikka todellakaan ei liikuta millään vakaalla pohjalla, kun syksy tulee ja pistää väliin pari sataa kilometriä, mutta tuntuu vihdoin siltä että liikun eteenpäin tässä elämässä.

Taisipa tulla aika erilainen ja sekava kirjoitus, ehkä mä vielä saan kaikki univelat kuitattua ja kirjoituksetkin selkenemään, mutta sitä odotellessa kesän ainut käsityö:
Rinsessa-sukka, ihan omavaltaiseti yhdistin Ullan Rinsessa kämmekäiden ja pipon valepalmikkoa tavallisiin sukkkiin.

Pitäisikö tuolle nyt sitten tehdä parikin?